October 17, 2012

Change is Good

A fitting t-shirt for ballet class, don't you think?

It's happened again. My pirouettes have gone haywire. The moment I go up, I loose it. It's the weirdest thing - and seriously annoying. With all my years in dance, I should be able to pull off consistent double pirouettes, right? But I do have an idea why my turns have become deranged. It's like my system operations have been updated, but those darn pirouettes are still running on an old app. Seriously, I have been getting so many corrections, that my brain is frizzing out trying to implement new alignments and dynamics. And since I can't really re-boot myself, I'll just have to accept that turning is going to be rocky roads for a while.

It's again about quality, not quantity. My teacher doesn't care for "dirty triples" (neither do I). What she wants to see is clean, elegant, refined dancing. The very thing that defines classical ballet. For my turns this means paying attention to the turning pose, specifically my en dehors and heel-toe alignment. There is still a slight tendency to sickle the foot in passé retiré, making the dreaded banana shape. I have been working on this for the past two years, and it's definitely gotten better. My teacher keeps a close eye, and she's not just pushing for a correct position, but for my maximum best. This is not limited to pirouettes alone, but to every other step and movement.

It's not easy to change ingrained habits. Especially not in ballet. I'm not going to say that I was a poor dancer before, but there was more room for improvement than I even thought possible. I'm talking about the basics: pliés and degagés, turn-out, placing toes above knees, stretching your knees to the max, pointing the toes, forwarding heels, keeping the shoulders down (and the popo), the back and neck long, the hips in line, and the list goes on.. Ballet is hard, but the choice is mine. I could continue dancing the same way I have done for umpteenth years, and have a fairly good time. Or, I accept that change doesn't come easy, that it can be frustratingly slow work - but it will make me a better dancer.

Yesterday I was feeling a little shitty, with my pirouettes all over the place and a general and persistent feeling of insecurity. After class I had a talk with my teacher, and she pretty much confirmed what I had been suspecting already: I'm trying so hard to make all the required adjustments that it's throwing me off balance. In other words, now that I'm aware of what I should be doing, it's messing with my old way of doing, well, basically everything. But whereas I thought that I'm just not getting it, Madame informed me that it's perfectly normal to feel this way right now. Then she told me that I have improved a great deal in the past years, that I'm doing really good work - and that I should be proud of myself! Can you imagine what it felt like hearing those words? I swear I grew an inch right there and then.

10 comments:

  1. Mä NIIN ymmärrän. Tää piruettitauti tuntuu niittävän satoa epidemian lailla, se nimittäin raivoaa myös HTO:n puolella. Omat oikean puolen en dehors piruettini ovat olleet kateissa jo toista viikkoa, enkä ole ainoa uhri...

    Kuten sanoit, niin pitkään harrastaneena ei voi kuin ihmetellä, miten piruetit saattavat välillä kadota. Niin vain käy, ja vaikka kuinka yrittää, niin ne tulevat takaisin sitten kun parhaaksi katsovat.

    Inhottavinta siinä nimenomaan on, että niitä yrittää korjata niin valtavasti, miettiä samaan aikaan kymmentä eri asiaa (spottaus, paino etujalalla, kannatus keskivartalossa, nopea passé, kannatetut kädet jne.) - silti vailla tulosta.

    Asiaa ei auta, että samaan aikaan vieressä joku vähemmän harrastunut vetäisee tuosta vaan miettimättä ihan varmoja tuplia, ja itse horjuu kuin haavan lehti huolimatta kaikista saaduista korjauksista ja järjettömästä määrästä ajatustyötä. Ainakin mulle tulee tästä semmoinen tunne, että miksi ihmeessä minä tätä lajia harrastan?!

    Itselleni piruetit määrittävät aika pitkälle miten hyvin koen tunnin menneen. Hyvät piruetit pelastavat muuten huonosti menneen tunnin, ja toisinpäin - vaikka kaikki muu olisi mennyt täydellisesti, niin muutama huono piruetti riittää pilaamaan hyvän fiiliksen kokonaan.

    Tsemppiä sinne piruetteihin, kyllä ne sieltä palaavat, yleensä silloin kun niitä vähiten odottaa. Toivottavasti myös itselläni :)

    ReplyDelete
  2. Piruettitauti on hyvä nimitys sille, koska pirtsojen kadottaminen on verrattavissa flunssaan: siltä ei voi välttyä, mutta aina siitä paranee. Mä oon huomannut että piruetti hajoaa usein sen jälkeen kun on ollut yllättävän hyvä putki päällä. Pää on jo pilvessä triploista, ja sitä rupeaa saman tien haaveilemaan nelosista - ja sitten mennäänkin jo metsään.

    Kokenut tanssija hallitsee piruetti-teorian, ja ryhtyy heti analysoimaan missä menee pieleen. Mutta kun yrittää kerralla miettiä kaikkia niitä asioita mitä säkin just mainitsit, niin meneekin vain koko ajan huonommin. Ehkä pitäis kokeilla aina vain yhtä korjausta kerralla... Ja palata vaikka tasapainoisiin ykkösiin, edes yhden tunnin ajaksi.

    Mulla ongelma on nyt siinä että yritän muuttaa asiaa joka on hyvin syvällä lihasmuistissa. Mutta se yhteys ja ajoitus pään ja kropan välillä ei vaan toimi vielä kunnolla. Olen kyllä melko varma että se vielä tulee sieltä, entistä ehompana. :)

    Mä ymmärrän hyvin kun kerroit että huonot piruetit voivat pilata muuten hyvin menneen tunnin. Mutta niinhän se ei sais mennä. Se on kuitenkin vain yksi askel muitten joukossa. Kunhan lopettaa edes jokaisen pirtsan tyylillä, vaiks ois kuin huono, niin on ainakin yritystä. Ja sitten voi satsata myös muihin asioihin. Lajin nimi on kuiteskin baletti, ei piruetti. ;)

    Tsemppiä sulle kans, toivottavasti epidemia on jo talttumassa!

    ReplyDelete
  3. Oon havainnut saman - pidemmän hyvän piruettiputken jälkeen homma menee usein ihan pähkinöiksi - ehkä yläkerran balettijumala ei halua meidän ylpistyvän liikaa, vaan muistuttaa välillä kipeästi, että "keep it real" ;)

    Eräs opettajistani on sanonut mulle, että kun piruetit menevät huonosti, niin usein ongelma on siinä, että nimenomaan yrittää liikaa - juuri noita edellämainittuja kymmentä asiaa yhtä aikaa ja siitähän ei seuraa muuta kuin jäkittäminen. Ja jäkittämisellähän piruetti ei onnistu, vaan rentoudella...

    Erittäin hyvä huomio toi laji - ei piruetti vaan baletti. Pitäisi taas suhteuttaa asioita vähän paremmin :) Ei tämä ole niin vakavaa (eipä ;D).

    ReplyDelete
  4. I think all ballerinas go through this. 99% of the time I feel off in class and it's that 1% that I do right that makes up for the 99%. I hate that my body performs better at home. I get to class and I am so "aware" and nervous to screw up that everything can fall apart. That is why I vowed to let my insecurities go and allow myself to make mistakes. As long as I put in the effort and keep trying, things like pirouettes and fouettés will come together eventually. Thanks for the great post. It makes me feel comforted to see trained dancers having bad days too.

    ReplyDelete
    Replies
    1. It's okay to be nervous, but you don't have to be. Mistakes are nothing but learning opportunities. There is just no way to get it all right at once, and even pros stumble on occasion. As long as you give yourself the chance to try again, even to fail again, you will eventually get better. Like you said :)

      Thanks for your comment!

      Delete
  5. Amazing what a few words of praise can do, eh? Sometimes we get so caught up in what's going wrong that it's nice to have someone help us step back and see the big picture and how far we've come.

    That said, it is frustrating to not know why the body won't do what the mind is willing. Especially when it's so seemingly random. A couple Saturdays ago I had a run of beautiful double pirouettes. Not flopping out of them, not overshooting them, but clean, controlled doubles. It felt amazing! And yet I can't seem to replicate it since! What is up with that? Strangely, when I got the doubles I really wasn't thinking about anything in particular, just going through the exercise. But I do remember that I was feeling confident. And I think that's the hardest part of all. We try so hard in dance when sometimes what we need to do is... just... dance! Easier said than done, though!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Rori, you are so spot on. And it was nice while it lasted.. Just five classes later I got the other kind of after-class feedback. I was once again reminded/reprimanded on what is still going wrong. Not that I didn't know already. But that's ballet for you, no time to rest on your laurels!

      Clean, controlled doubles.. I know that feeling, it's so awesome! And the same thing has happened to me, many times over. I'm on a turning roll, feeling confident and on top of my axis - and then it all falls apart again. I think it's because we want it so much that we try too hard. You have to let go of your expectations, as well as your trepidations. Then, just go for it.

      Delete
  6. Where can I get that t-shirt?!? My pirouettes are currently "off" too. Here's hoping they show up for class tonight!

    ReplyDelete
    Replies
    1. I got the t-shirt from Threadless, but looks like most sizes have been sold out. You could request a reprint!

      http://www.threadless.com/product/1353/Someday

      Best of luck with those pirouettes! :)

      Delete
  7. I requested a reprint, too. No better way to describe how I feel. Thank you so much for sharing!

    ReplyDelete

The Balletlove Interview

A while back, Singaporean dance wear company Balletlove.co  asked me if I would like to do an interview. As it happens, Balletlove.co is no...